Tiernapojat
”Saako tulla laulamaan?”
Tiernapojat on vuosisatoja vanha suomalainen jouluperinne.
Tiernapoikalaulunäytelmä on osa kolmen kuninkaan mysteerinäytelmien perinnettä, joita alettiin esittämään jo keskiajalla. Kolme kuningasta edustaa perimätiedon mukaan eri maanosia Eurooppaa, Afrikkaa ja Aasiaa.
Tiernapoikakulttuuri
Tiernapoikakulttuuri tuli Euroopasta Ruotsin kautta Suomeen nuorten poikien tuomana. Nuoret kustansivat matkojaan ja opintojaan esittämällä näitä näytelmiä. Tämä perinne näkyy tänäänkin: ”Me oomma köyhiä laulajapoikia ja pyytäisimmä lanttia.” Nykyään esiintyvät ryhmät ovat poika-, tyttö-, seka- ja aikuisryhmiä.
Laulunäytelmän sisältö perustuu pääasiassa Matteuksen evankeliumiin.
Se kertoo itämaan tietäjien matkasta Jeesus-lapsen luo uhraamaan kultaa, mirhamia ja suitsukkeita. Näytelmän päähenkilö on kuningas Herodes, joka määrää sotilaansa surmaamaan kaikki pienet poikalapset.
Tiernapoikaperinne on arvokas osa pohjois-pohjanmaalaisuutta.
Tiernapojat avaavat joulunajan ja esittävät vanhoihin tarinoihin liittyvää laulunäytelmää. Samankaltaisia lauluryhmiä kiertelee myös muualla Euroopassa loppiaisen aikaan.
Historiatietojen mukaan tiernapoikaperinne tuli Oulun seudulle 1800-luvulla.
Oulun seudun esitysperinne on säilynyt elävänä ja katkeamattomana siis 1800-luvun loppupuolelta saakka. Oulussa ensimmäiset tiernapoikalaulukilpailutkin olivat jo vuonna 1933.
Sukupolvelta toiseen tiernapoikia on esitetty yhä uudestaan ja uudestaan.
Tiernapojat ovat silta sekä omaan historiaamme, että eurooppalaiseen kulttuuriperintöön. Tämän perinteen ylläpitäminen ja kehittäminen on tärkeää.
Tiernapojat-näytelmän alku
Knihti kysyy ovelta:
”Saako tulla laulamaan?”
Luvan saatuaan esiintyjät käyvät riviin laulamaan.
”Hyvää iltaa, hyvää iltaa
itse kullekin säädylle,
sekä isännil että emännil,
jokaiselle kuin talossa on.
Ja me toivotam, ja me toivotam
onnellista ja hyvää joulua,
ja sitä taivaallista ystävyyttä,
joka meidän kaikkeimme ylitse käy.”
Herodes on esityksen keskeinen laulava hahmo. Näytelmän lopussa knihti pyytää palkkion (ja mänkki kynttilänpätkää).
”Me emme ole tulleet millään viekkauvella emmekä vääryyvellä teijän huoneeseenne laulamaan, vaan teijän oman hyvän tahtonne mukaisesti.
Olemme köyhiä poikia ja pyyvämme lanttia.
Ja tähteemme kynttilänpätkää.”
Muut aloittavat loppulaulun.
Knihti kerää kypäräänsä palkkiot ja yhtyy muitten kanssa lauluun:
”Kiitos olkohon, kiitos olkohon
teidän lahjainne edestä.
Teidän lahjanne pitäis oleman
julki Jumalan edessä.
Ja me toivotam, ja me toivotam
onnellista ja hyvää joulua!”
Tiernapojat kumartelevat syvään ja poistuvat peräkkäin paikalta.
